Kebabbisalamit, rakkaat lukijat! No ei vaisinkaan, vaan Salamualaikum, rakkaat siskot ja veljet!
En ole viime aikoina kirjoitellut paljon ja syykin on selvä:
a) Minua ei ole huvittanut kirjoitella.
b) Jos on ollut joku aihe, mistä kirjoittaa, en ole jaksanut tehdä sitä.
c) Olen jutellut mieltäni askarruttavista asioista läheisimpien ystävieni kanssa.
Näiden syiden lisäksi en ole oikein tajunnut, mitä kirjoittaisin tänne blogiin. Netti on pullollaan kaikennäköisiä muslimiblogeja, ja minä olen viime aikoina halunnut profiloitua joksikin muuksi kuin "pelkäksi" muslimiksi. Olenkin viettänyt paljon aikaa fysiikkaa opiskellen ja rakastuen uudelleen vanhaan harrastukseeni, taekwon-doon. Tuntuu siltä, että joka paikalle pitäisi venyä ja että tarvitsisin vähintään kaksi Punahilkkaa jakamaan tehtävät. Näiden asioiden tiimellyksessä blogin hoitaminen tuntuu toissijaiselta. No, eihän se koskaan ole ollutkaan ensimmäisellä sijalla elämässäni.
Olen päättänyt muuttaa hiukan blogini luonnetta. Ajattelin kertoa vähän enemmän arjesta ja omista ajatuksistani ja keskittyä yhä vähemmän muslimien keskuudessa vallitseviin ongelmiin. Syy tähän on myöskin selvä:
a) Ei ketään kiinnosta lukea jostain typerästä blogista sitä, miten surkea oma yhteisö on.
b) En minäkään aina jaksa voivotella sitä, miten surkeasti asiat on
c) Ja loppujen lopuksi, eihän asiat ole niin surkealla mallilla kuin minkä kuvan nettimaailma antaa, eihän?
d) Minulle on paljon luontevampaa kirjoittaa asioista, jotka koskevat minua itseäni. Toivon mukaan saan blogini päivitettyä tällä uudistuksella aikaisempaa enemmän.
Saapa nähdä, miten uudistus vaikuttaa Punahilkan teksteihin ja blogin ilmeeseen. Toivon mukaan tästä tulee viihdyttävämpää.
Tuonpuoleiseen valmistautuminen
12 vuotta sitten
2 kommenttia:
Rauhaa ja salamia (ihan halalia vain) sisko!
Ihan kiva jos kirjoitat myös omasta arjestasi. Blogistanissa tulee helposti profiloiduttua vain tiettyyn ryhmään, kuten muslimeihin. Ihan kuin olisimme VAIN muslimeita, eikä arjessamme olisi mitään muuta. Siksi on hienoa, jos rohkenet kirjoittaa arjestasikin. Minullakin oli aiemmin se "päiväkirjablogi", mutta aloin miettiä, josko joku tunnistaa minut siitä. Rohkeus siis petti. Tosin jos minut tuntee, kyllä osaa yhdistää nykyisenkin blogin jutut minuun... Mutta anyway, rohkeutta sinulle uuden tyylin aloittamiseen!
Rauhaa ja salamia sullekin, sisko!
Ei kai se haittaa, jos blogissa profiloituu joksikin, blogi kun ei ole sama kuin bloginkirjoittajan jokaiset ajatukset. Mielestäni sinun oma blogisi on tosi hieno ja tykkään käydä lukemassa sitä todella usein. Kiitti myös kannustuksesta, koitetaan tässä nyt löytää se uusi tyyli ;).
Lähetä kommentti