... tai siltä se ainakin tuntui edellisessta Eid-juhlassa. Suoraan sanottuna olin aika lailla pettynyt. Sen vielä kestän, että porukka vaihtelee salameita (siis tervehdyksiä eikä niitä makkaroita) keskenään mutta se, että desibelit alkavat lähetä samaa luokkaa kuin mitä koulun ruokalassa saa kestää, ei ole ainakaan minun mielestäni ymmärrettävää eikä sopivaa. Puhun nyt Eid-puheen aikana käydystä keskustelusta, en siis muusta ajasta juhlaa.
Tahtoisin kysyä kaikilta löpisijöiltä sellaisen kysymyksen, että mitä vaikeata on muka siinä, että sen pari tuntia vuodessa pitäisi suunsa kiinni ja kuuntelisi, kun toinen puhuu Tuomionpäivästä ja muistuttaa Jumalasta. Vaikka puhuja puhuisikin kiinaksi, jota kukaan ei ymmärtäisi, niin siitä huolimatta Eid-puhe on Eid-puhe ja käsittääkseni on sunna olla puhumatta ja häiritsemättä Eid-puheen aikana (saa korjata, jos olen väärässä). Jos on niin tärkeää vaihtaa kuulumisia, niin miksei sitä voisi tehdä vaikka joko ennen tai jälkeen puhetta tai jonakin muuna päivänä vuodesta?
Toinen kysymys olisi se, että jos muslimit itsekään eivät arvosta omia tärkeitä uskonnollisia tapahtumia, niin miten voimme vaatia, että ketkään muutkaan niitä arvostaisivat. Eid-puhe vie oikeasti vain kaksi tuntia aikaa vuodesta ja meille tärkeitä juhlia on vain kaksi kertaa vuodessa. Vaikka puhuja ei olisikaan suoraan meidän nenämme edessä, ei se häneen puheensa arvokkuutta laske. Ja jos ei puhujan puhe miellytä, niin kommentoimaan sitä sitten jälkikäteen eikä puheen aikana.
Ja viimeisenä toiveenani tämän kirjoituksen osalta on se, että mahdollisimman moni lukisi tämän viestini ja ottaisi siitä opiksi. Anteeksi, että se on nyt tiukkaan sävyyn kirjoitettu, ja kiitos, että jaksoitte kuunnella.
Tuonpuoleiseen valmistautuminen
12 vuotta sitten
2 kommenttia:
Salam, samaa mieltä. En koskaan suomessa ole ymmärtänyt miksi ihmiset ei kuuntele iid rukouksen saarnaa vaan aloittavat höpöttelyn jakotiin lähemisen heti. Eikö tiedetä, että se olisi hyvä kuunnella tai että sellainen edes kuuluu rukouskeen. Sen kuunteleminen muuten on sunna, ei fard, mutta silti.
Arabimaissa iidirukouksessa kukaan ei hiiskahdakaan ennen kuin saarnakin on kuunnelltu ja silloinkin siirrytään heti "id mubarak" jälkeen ulos seurustelemaan eikä jäädä rukouspaikkaan ilmapalloja jakamaan. :)
Ehkä meidän ongelmana on juuri tämä kieli ja sitten se, ettei tiedetä kyseessä olevan tosi upea ja hieno sunna. Allahu Alem mutta minä toivoisin sen todellakin johtuvan vain näistä kahdesta seikasta.
Missä jaellaan ilmapalloja?? :o Minäkin haluan!
Lähetä kommentti