Sakina blogissaan kertoo siitä, kuinka loman aikana syttyy monenlaisia hienoja ajatuksia, joita ei kuitenkaan saa millään lopetettua kokonaiseksi. Nyt minusta tuntuu samalta. Minulla olisi monenlaista kerrottavaa esimerkiksi avioliitosta, hengellisyydestä, rukouksen ihanuudesta, suvaitsevaisuudesta ja vaikka mistä tahansa muustakin aiheesta vain. Olen aloitellut varmaan ainakin 7 viestiä sen jälkeen, kun julkaisin viimeisimmän viestini, mutta en ole saanut niistä yhtäkään sellaiseen kuntoon, että kehtaisin näytellä tai pitää niitä edes kokonaisina raakileversioina.
Suurena syynä pidän sitä, että sain yhtäkkiä "omaakin elämää" loman alettua tässä noin viikko sitten, ja tämä tarkoittaa sitä, että olen pitkästä aikaa kunnolla tapaillut henkilöitä, joita en tavallisesti näe. Olen leikkinyt kirkonrottaa (tai konkkaa), tervapataa ja läpsyä, mitä en olisi enää uskonut tekeväni ainakaan niin tosissani. Okei, nyt ehkä joku tuolla ruudun takana pyörittelee silmiään ja ajattelee, että voi hyvänen aika, ei tuota punahilkkaa voikaan ottaa tosissaan, kun tuollaisia lastenleikkejä vielä harrastelee. Ei se minua kyllä haittaakaan, sillä moni asia, mitä sanon täällä, perustuu minun epämääräiseen muistiini ja omiin tuntemuksiini, jotka ovat yhtä arvaamattomia kuin Lontoon sää ja joihin kannattaa varautua sateenvarjolla.
Tuonpuoleiseen valmistautuminen
12 vuotta sitten
2 kommenttia:
As-salamu aleykum
Ihana kuulla, että olet saanut oikein leikkiä - tai ainakin pelata! Minusta aikuiset ovat välillä niin tylsiä:"En nyt jaksa", "Tuohan on lasten juttu", "Mitä muut siitä sanoisivat?" jne. Aikuiset ovat unohtaneet, että ennen vanhaa myös isot ihmiset leikkivät: kävivät luistelemassa, laskemassa mäkeä jne. Nykyään kaikessa on suorittamisen maku, kaikesta mitä tekee, pitää olla jotain HYÖTYÄ. Oleminen, aito uteliaisuus ympäristöä kohtaan ja luonnolliset kokemukset jäävät vähemmälle. Eivätkä isot ihmiset enää naura vatsa kippurassa :(
Suosittelen kaikille lapsenmielisyyttä. Hikilenkillä voisi pysähtyä poimimaan kukkia tai haistelemaan tuulen kantamia tuoksuja. Sateessa kannattaa tanssia, ja lätäköissä loikkia - mitä kastuneista vaatteista? Sormivärit ovat ihania, ja ei se haittaa jos ei osaa tehdä hienoja savitöitä - kunhan edes tekee niitä. Jonain päivänä voisi mennä leikkimään naapurin lasten kanssa vaikkapa sitä kirkonrottaa, tai vesisotaa. Ja nauraa edes joskus kunnolla. Eikä aina pingottaa, olla niin TYLSÄ.
PS: jos nyt ollaan tylsiä ja mietitään kuitenkin, mitä höytyä lapsenmielisyydestä on, niin ainakin se vähentää stressiä ja lisää luovuutta. Ehkäpä pienen luovuusloman jälkeen sinäkin alat kirjoittaa tosi hienoja ja syvällisiä juttuja hullun vimmalla ;)
Wa alaikummussalam,
Hehe, kiitos toivotuksistasi. En kyllä aatellut leikin alussa saavani muuta hyötyä kuin mitä nyt tuota hauskaa yhdessäoloa voisi laskea. Ensi kerralla ainakin tiedän, että meidän leikkiporukan lisäksi on yksi aikuinen, jonka mielestä "vanhanakaan" ei tarvitse unohtaa leikkimisen ja pelaamisen riemut :).
Lähetä kommentti